Muuttuuko mielikuva maisemasta, jos se on näytelmän ajaksi saanut aivan toisen merkityksen kuin reaalielämässä? Tätä väittelijä on luodannut tutkimalla kolmea Virossa toteutettua ulkoilmaesitystä.

– Maiseman käyttöä lavasteena voi tarkastella leikkinä, jossa annetaan fyysiselle todellisuudelle mielikuvituksellisia merkityksiä, Liina Unt kertoo.

– Esityksen ajan yleisön ja esiintyjien kesken vallitsee sopimus siitä, miten ympäristö nähdään, koetaan ja tulkitaan.

Leikissä kuvitteellinen ympäristö ei poista ympäristökokemusta joka saadaan jokapäiväisessä, reaalisessa yhteydessä, vaan se muodostaa itsenäisen rinnakkaisen kerroksen. Kuvitteellinen kerros on kuitenkin määräävä.

– Aiemmat kokemukset ja havainnot tuovat väistämättä mukaan kunkin yksilöllisen mielenmaiseman, mikä voi vaarantaa uusien mielikuvien luomista. Toisaalta esteettinen sitoutuminen leikkiin voi olla niin vahvaa, että jatkossa mielikuvat ympäristöstä muokkautuvatkin nimenomaan näytelmässä saatujen kokemusten kautta. Syntyneet kokemukset ovat silloin kestäviä ja todellisia ja leikkiympäristön funktio ulottuu leikin ulkopuolelle, Unt kertoo.

Liina Unt on lavastaja ja teatteritieteilijä, joka on suuntautunut erityisesti ympäristöestetiikan, leikin ja lavastuksen tutkimiseen. Hän työskentelee tällä hetkellä Virossa Tartossa Viljannin Kulttuuriakatemiassa.

Liina Untin väitöskirja Landscape as Playground. The environmental experience of landscape as fictional and real in a performance tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 18.5.2012, klo 12.00, Sampo-sali, Mediakeskus Lume, Hämeentie 135 C.

Vastaväittäjänä toimii tohtori Anna Birch, The Royal Scottish Academy of Music and Drama.

Väitöskirja on ilmestynyt huhtikuussa 2012 Aalto-yliopiston väitöskirjasarjassa. Tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: books-taik@aalto.fi, p. 050 313 7086.

Lisätietoja:
Liina Unt
liina.unt@neti.ee

− Kaupungeissa hyönteismyrkkyjen ja lannoitteiden käyttö on vähäisempää kuin maaseudulla, ja kukkalajeja voi olla paljon enemmän kuin maaseudulla. Kaupunkihunajaa onkin alettu liikenteen saasteista huolimatta pitää maaseutuhunajaa laadukkaampana ja paremman makuisena, kertoo Future Art Basen biotaiteen suunnittelija Ulla Taipale Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Mehiläisestä tiedettä ja taidetta

Kaupunkimehiläiset ja niiden maukas hunaja innoittavat Aalto-yliopistossa pian alkavaa biotaideprojektia.

Tiistaina 15.5. järjestetään kaikille avoin Melliferopolis – Honeybees in Urban Environments -seminaari, jossa kuullaan sarja luentoja kaupunkimehiläisistä – tieteellisestä ja taiteellisesta näkökulmasta. Seminaaria seuraa kolmen päivän mittainen työpaja Harakan saarella Helsingin edustalla.

− Nämä tapahtumat aloittavat kolmivuotisen Melliferopolis -biotaideprojektin, joka keskittyy hunajamehiläisiin ja niiden rooliin urbaanissa ekosysteemissä. Biotaiteella tarkoitetaan taidetta, jossa on mukana eläimiä, soluja tai muita eläviä organismeja – tässä tapauksessa mehiläisiä, Taipale selvittää.

Pesiä kaupunkilaissurisijoille

Melliferopolis-työpajassa perustettavat uudet mehiläispesät sijoitetaan Helsingin Kasvitieteelliseen puutarhaan Kaisaniemeen, Harakan saarelle ja Espoon Keilaniemeen. Kasvitieteellisen puutarhan pesä edustaa kokeellista mehiläispesäarkkitehtuuria, sen päälle voi vaikka istahtaa. Myöhemmin pesissä tuotettu hunaja analysoidaan Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksessa.

Melliferopolis-tutkimusprojektia vetää Brysselissä asuva itävaltalainen taiteilija ja tutkija (PhD in Chemistry) Christina Stadlbauer, jolla on useamman vuoden kokemus mehiläistarhaajana muun muassa Brysselissä ja Wienissä. Hän on yksi Melliferopolis – Honeybees in Urban Environments -seminaarin luennoitsijoista.

Tervetuloa seminaariin 15.5. kello 11–18 Aalto-yliopiston Arabian kampuksella, luentosalissa 5022, Hämeentie 135.

Melliferopolis-projekti on osa Aalto-yliopiston biotaidetoimintaa, jonka tavoitteena on herättää keskustelua elämän manipulointiin ja biologisiin prosesseihin liittyvistä aiheista ja tuottaa biologista taidetta. Toimintaan kuuluvat erilaiset tieteen ja taiteen rajapintoja käsittelevät luentosarjat, laboratoriokurssit, tutkimusprojektit ja työpajat laboratorio- ja luonnonympäristöissä. Vuonna 2013 hankkeessa avautuu projektihaku taiteilijoille.

Teksti: Tea Kalska
Kuva: City Bee by Lina Kusaite

Lue lisää Melliferopolis-projektista (melliferopolis.net)

MoA’12 on avoinna Jätkäsaaressa 9.5.−3.6. Esillä on lähes sadan valmistuneen opinnäytteet.

Koko Aalto-yliopiston laajuiseksi kasvanut MoA’12 on kuukauden mittainen Eilisen tulevaisuus tänään -teeman ympärille rakentuva näyttely ja näyttämö. Tulevaisuuden tekijöiden projekteja yhdistää pyrkimys luoda parempi, toimivampi ja oikeudenmukaisempi maailma.

Opiskelijat pohtivat esimerkiksi millaiset arkkitehtoniset ratkaisut tukisivat Suomen roolia rauhanvälittäjänä, millainen on kierrätysmateriaaleista rakennettu polkupyörä ja miten neulos voi toimia käyttöliittymänä. Yhdessä opinnäytteessä, Kanto-saunassa, pääsee jopa saunomaan satamamakasiinin pihalla joka lauantai-iltapäivä.

MoA’12 on vastavalmistuneiden esittelyn lisäksi pedagoginen kokonaisuus.  MoA’12 on alusta loppuun opiskelijoiden näköinen. Aalto-yliopiston eri alojen osaajat ovat osallistuneet muun muassa graafisen ilmeen, arkkitehtuurin ja markkinoinnin tekemiseen. Tapahtumatilana toimivaan Lars Sonckin piirtämään 100-vuotiaaseen satamamakasiiniin oli suunniteltava ensimmäiseksi jopa vessa.

MoA’12-näyttely jakautuu neljään teemaan: Arkadia ja utopia, Uusia tiloja, Arki sekä Kauneutta, muistoja ja haaveita eli yhteisiä kuvia. Näyttelyn kuratoi Maaretta Jaukkuri, Trondheimin yliopiston Art and Common Space -koulutusohjelman professori.

− Toivon, että kävijät kokevat tulevansa katsomaan jotakin, joka kertoo tästä ajasta ja meidän kaikkien yhteisistä huolista, mutta myös mahdollisuuksista. Tällaiset kokemukset herkistävät meitä näkemään kauneutta ja toivoa, Jaukkuri sanoo.

Tapahtumia koko toukokuun

Toukokuun aikana MoA’12 kutsuu kävijänsä mukaan myös yleisötilaisuuksiin, seminaareihin, elokuvanäytöksiin ja työpajoihin. Tapahtumien aiheina on Aalto-yliopiston osaaminen aina meritekniikasta kaupunkisuunnitteluun, ja kestävästä kehityksestä muutosjohtamiseen. MoA’12-ohjelmassa on muun muassa ensimmäinen TEDxAalto-tapahtuma lauantaina 12.5 sekä MoA SLAM -tiedeturnajaiset keskiviikkona 16.5.

Tutustu tulevaisuuden tekijöihin ja MoA’12-ohjelmistoon osoitteessa moa.aalto.fi. Samassa osoitteessa voit käydä räätälöimässä myös oman MyMoA-tapahtumakalenterisi.

MoA’12-tapahtumatila Jätkäsaaressa (Rantamakasiini L3/Tyynenmerenkatu 6) on avoinna yleisölle päivittäin 9.5.−3.6.2012 (ma−pe klo 12−20, la−su klo 12−18). Opastetut kierrokset joka lauantai kello 16−17. Näyttelyyn ja tapahtumiin on vapaa pääsy.

MoA’12 syntyy yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Helsingin kaupunki ja Unigrafia sekä Antalis, Arctech Helsinki Shipyard, Biolan, BMW, Fatboy, Hjelt Foundation, Iittala, Martela, RGB, Sado-lin/AkzoNobel, Sato, StoraEnso, Sub, Suomen Kuitulava, Suomen UNICEF, Viking Line ja Yeseco.

MoA'12 on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa ja kuuluu Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden Living+-ohjelmistoon. 

Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

Sen toteuttavat World Design Capital Helsinki 2012, Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo ja UPM.

– Designpääkaupunkivuoden paviljongin suunnittelu on ollut puustudiolle erityinen ja ainutlaatuinen kokemus, puustudion ohjaajana toiminut professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta toteaa.

Paviljongin arkkitehtuuri perustuu Aalto-yliopiston opiskelijan, Pyry-Pekka Kantosen, kilpailuehdotukseen. Muut puustudion työryhmään kuuluneet opiskelijat ovat Markus Heinonen, Marko Hämäläinen, Janne Kivelä, Wilhelmiina Kosonen ja Inka Saini.

– Puustudiossa opiskelu on kokeilu- ja ryhmätyölähtöistä. Oli antoisaa nähdä opintojen aikana kokonainen suunnittelu- ja rakennusprojekti alusta loppuun, ensimmäisistä luonnoksista rakennuksen käyttöönottoon. Puu on suomalainen ja ihmisläheinen materiaali, josta kaikilla on omakohtaista kokemusta puumajoina, pajupilleinä tai kaarnalaivoina – materiaali yhdistää ihmisiä, Pyry-Pekka Kantonen sanoo.

Avoin tila muuntuu moneen käyttöön

Paviljonki on avoin ja helposti lähestyttävä rakennus. Se mahdollistaa monenlaisten toimintojen ja tapahtumien järjestämisen ja yhdistämisen. Muotonsa ja toimintansa kautta paviljonki yhdistää Arkkitehtuurimuseota ja Designmuseota ja luo eläväisen paikan unohtuneelle tontille.

Paviljonki koostuu katetusta terassista sekä kahdesta kolmion muotoisesta tilasta. Pienemmässä kolmiossa on keittiö ja ulkokahvilan tarjoilutiski. Suuremmassa kolmiossa on ohjelmatila, joka voidaan laajentaa terassille. Ohjelmatila muuntuu kesän aikana muun muassa elokuvateatteriksi. Kahvilan keittiö ja tarjoilutila sekä ohjelmatila ovat suljettavia, puolilämpimiä sisätiloja, jotka rakennetaan esivalmistetuista mäntyliimalevyelementeistä.

Avoimeen ulkotilaan syntyy leikkisä valon ja varjon vaihtelu. Katos koostuu kahdeksasta puumaisesta pilarista, kolmiomaisesta arinapalkistosta ja läpinäkyvästä katteesta. Palkit ovat liimattuja kotelopalkkeja, joiden pinnat ovat 18 mm:n koivupintaista vaneria ja ydin on rakennesahatavaraa. Kate on läpikuultavaa polykarbonaattikennolevyä. Paviljongin katetun alueen pinta-ala on noin 470 m2.

Paviljongin rakenteet on jaettavissa neljään osaan: perustus ja terassitaso, suljettavat tilat, pilarit ja katos. Katoksen pilarit on perustettu soratasauksen päälle asetetuille teräslevyille. Pilari on kuusisakarainen vanerikotelorakenne. Pilarit on sidottu yhteen vaakasuunnassa kierretangoilla ja pystysuunnassa vetotangoilla. Kotelorakenne muodostuu palkkien tavoin rakennepuutavarasta tehdyistä ydinristikoista sekä niihin molemmin puolin liimatuista 18 mm koivuviilupintaisista vanereista. Rakenteet ovat irti viereisistä museorakennuksista.

– Paviljonki on väliaikainen, mutta se osoittaa, että Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliselle parkkipaikalle sopisi oikeakin rakennus, Pekka Heikkinen toteaa.

Puustudion ohjaajina toimivat Heikkisen lisäksi diplomi-insinööri Hannu Hirsi, arkkitehti Risto Huttunen, muotoilija Mikko Paakkanen ja arkkitehti Karola Sahi. Projektipäällikkönä toimi Ransu Helenius.

Kalusteet ovat Martelan ja Trash Designin suunnittelemia ja valmistamia. Terassipenkit ovat arkkitehti Philip Tidwellin käsialaa. Paviljongin ohjelmaa koordinoi Demos Helsinki.

Designpääkaupungin Paviljonki tarjoaa kaikille avointa ohjelmaa tiistaista sunnuntaihin kesän ajan. Uusi muotoilun kohtaamispaikka ja arkkitehtuurikohde sijaitsee Helsingissä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon välissä, os. Punanotkonkatu 1, 12.5.-16.9.2012 tiistaista sunnuntaihin klo 11-21.

Lisätietoja:

pekka.heikkinen@aalto.fi; ransu.helenius@aalto.fi; pyry.kantonen@aalto.fi

Paviljongin ohjelma (wdchelsinki2012.fi/paviljonki)
Aalto-yliopiston Designpääkaupunkivuoden ohjelmisto Living+ (living.aalto.fi)

Siiri Raasakka, Tiia Sirén ja Elina Laitinen saivat Grand Prix -palkinnon miestenvaatemallistostaan, jonka perusidea oli kuvitteellinen urbaani nomadiheimo.

Mallisto on inspiroitunut 90-luvun rave-kulttuurista ja se on kapinallinen positiivisessa hengessä. Opiskelijat ovat itse tehneet kaikki materiaalinsa neuleista painokuoseihin ja kirjailuihin. Mallistossa on valtavasti kokeilevaa materiaalitutkimusta, johon myös tuomariston puheenjohtaja Yohji Yamamoto kiinnitti huomiota.

Kilpailua varten mallistokokonaisuutta muutettiin Hyerésin sponsorien mahdollistamilla materiaaleilla kuten Swarowskin kristalleilla ja italialaisen Puntosetan kankailla. Esimerkiksi nuorten naisten suunnittelema collegepaita Swarowskin elementeillä painoi 25 kiloa.

Raasakka, Laitinen ja Sirén opiskelevat vaatetussuunnittelua kolmatta vuotta muotoilun laitoksella.

- Tyttöjen kohdalla erityisintä on se, että he ovat vasta kolmannen vuosikurssin kandiopiskelijoita ja se, että kilpailutyö on toteutettu jo toisena opiskeluvuotena. Yleensä tämän kilpailun finaaliin päätyvät ovat työskennelleet vuosia alalla tai ovat juuri valmistuneet eurooppalaisten Central Saint Martinsin, La Cambren tai Royal College of Artsin kaltaisista kouluista taiteen maistereiksi, kehui tyytyväinen vaatetussuunnittelun lehtori Tuomas Laitinen.

Tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteen

Ranskan Rivieralla Hyèresissä kuuluisassa Villa Noaillesissa jo 80-luvun alusta lähtien järjestettyä tapahtumaa pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista alan kilpailuista. Sen toteuttavat samat tuottajat ja casting-ohjaajat, jotka tekevät Pariisin muotiviikoilla Chanelin ja Balenciagan kaltaisten suurten muotitalojen näytöksiä.

Kilpailun tuomaristot koostuvat joka vuosi muotialan suurimmista kansainvälisistä vaikuttajista. Tänä vuonna tuomariston puheenjohtaja oli legendaarinen japanilainen suunnittelija Yohji Yamamoto. Lisäksi muita tuomariston jäseniä olivat muun muassa kuuluisa muotikuvaaja Paolo Roversi sekä i-D-lehden perustaja Terry Jones. Tuomaristo kuvaili trion miestenvaatemalliston luovan kuvan futuristisesta nomadien yhteisöstä, jotka näyttävät rave-bileistä kotiin matkaavilta sci-fi sankareilta.

- Nämä kolme nuorta tyttöä edustavat nuoruutta ja energiaa, joka on kasvanut viimeisen neljän vuoden ajan ja jonka puhkeamista kukkaan on odotettu alalla, sanoi tuomariston jäsen, i-D-lehden perustaja Terry Jones.

Kilpailu on toiminut ponnahduslautana monelle kuuluisalle kansainvälisille suunnittelijanimille kuten esimerkiksi Viktor&Rolf, Thierry Muglerin pääsuunnittelija Romain Kremer, Felipe Oliveira Baptista ja Henrik Vibskov.

Suunnittelija kolmikon saaman The L'Oréal Professionnel Jury Grand Prix -pääpalkinnon arvo on 15 000 euroa. Palkintoon kuuluu myös myöhemmin Pariisissa L'Orealin tiloissa järjestettävä muotinäytös. Mallisto esitellään uudestaan Helsingissä Suvilahden Kattilahallissa Näytös 12:ssa toukokuun 25. päivä.

Lue lisää Näytöksestä:
http://living.aalto.fi/fi/program/archive/view/1e128baf7e3513028ba11e1a8edb9ea340ce678e678/

Lisätietoja:
Lehtori Tuomas Laitinen
tuomas.p.laitinen@aalto.fi
puh. 040 95 26 024

Apps4Learning-kilpailusarjassa etsittiin ratkaisuja, joissa hyödynnetään saatavilla olevaa dataa ja luodaan niistä kiinnostavia oppimisen ja osaamisen sovelluksia ja visualisointeja. TeamUp! tukee ryhmätyöprosesseja oppimistilanteissa sekä yhteisöllistä vuorovaikutteisuutta. Työ sai kiitosta myös visuaalisesti selkeästä ulkoasusta sekä ratkaisun avoimuudesta.

Menestyksen taustalla on pitkäjänteinen työ oppimisympäristöjen tutkimuksessa ja koulutuksessa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Medialaboratoriossa.

- Osaamisemme tällä alueella perustuu tutkimusryhmässämme vuosikymmenen aikana hioutuneeseen design-prosessiin, jossa eri tavoin kohderyhmää osallistamalla pyrimme selvittämään, mitä käyttäjät haluavat. Tulokset ovat tiiviin tiimityön ansiota, jossa on yhdistynyt kasvatustieteiden, psykologian, kognitiotieteen, designin, ohjelmistokehityksen ja graafisen suunnittelun osaaminen, kertoo tutkimusryhmän johtaja Teemu Leinonen.

- Useimmat käyttäjäkeskeiset suunnittelumallit saavat selville, mitä kohderyhmä haluaa, mikä on usein eri asia kuin mitä he tarvitsevat. TeamUp-prototyyppi suunniteltiin kosketusnäyttöjä ja aktiivitauluja varten, mikä tekee siitä ulkoasultaan tavallisista web-sovelluksista poikkeavan. Prototyyppi on kehitetty avoimia standardeja ja lisenssejä käyttäen, joten sovelluksesta voi kuka tahansa lähteä tekemään eriytyviä versioita eri tarpeisiin, täydentää tutkija Tarmo Toikkanen.

eEemeli-palkinto on ainoa maassamme digitaalisen oppimisen alalla jaettava rahapalkinto. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin 11. kerran Suomen suurimmassa opetusteknologiakonferenssissa Hämeenlinnassa.

Lisätiedot:
tutkimusryhmän johtaja Teemu Leinonen, teemu.leinonen(at)aalto.fi
tutkija Tarmo Toikkanen, tarmo.toikkanen(at)aalto.fi
Learning Environments -tutkimusryhmä: http://legroup.aalto.fi

Arkkitehtuurin laitoksen opiskelija Antti Auvisen ehdotus messuosastosta miellytti eniten tuomariston mieltä.

- On erittäin hienoa, että kilpailu järjestettiin. Messuosastomme on ollut melkein vuosikymmenen samannäköinen, lukuun ottamatta pieniä muutoksia. Uuden koulun myötä idea opiskelijakilpailusta heräsi, kaipasimme uusia ideoita, kertoi Aalto ARTS Books -kirjakaupan kustannuspäällikkö Annu Ahonen.

- Syksyllä harkitsimme tarjota messuosaston suunnittelua opiskelijoille erikoistyönä, mutta sitten ajatus kilpailusta lähti liikkeelle, sanoi arkkitehtuurin laitoksen professori Mikko Heikkinen.

Kilpailuun osallistui kolme ehdotusta ja tuomariston mukaan päätös kilpailun voittajasta käytiin kahden suunnitelman välillä.

Voittajaehdotuksessa messuosaston ilme on luotu vahvalla graafisella tyylillä. Suunnitelma on hyvin pelkistetty, joka tuomariston mukaan on sekä voima että heikkous. Visuaalisesti erittäin tehokas ja iskevä ehdotus oli arkkitehtuurin laitoksen kolmannen vuosikurssin Antti Auvisen luomus.

- Kirjamessuilla useasti käyneenä muistelin, ettei yksikään osasto oikeastaan erotu omakseen. Etenkin pienet osastot jäävät messuilla vähäpätöisempään rooliin eivätkä jää mieleen. Totesin, että suunnitellakseni massasta erottuvan osaston oli lähdettävä täysin poikkeavaan suuntaan, kertoi Antti Auvinen suunnitelmansa lähtökohtia.

- Tällainen projekti on ennen kaikkea kiinnostava startti konkreettiseen suunnittelutyöhön ja mikäs sen mukavampaa kuin käyttää kesää oman suunnitelmansa toteuttamiseen! jatkoi Auvinen.

Ehdotuksessa messuosaston muodostavat liikuteltavat kirjainkalusteet, jotka toimivat kirjahyllyinä, penkkeinä ja myyntipöytänä. Suunnitelma tarjoaa suojaisia lukupaikkoja sekä kulmauksia ja kirjaimia voi siirrellä eri järjestykseen messujen aikana. Kirjainsymbolien käyttö sopii teemallisesti yhteen kirjamessujen kanssa ja suunnitelma on hyvin toteuttavissa.

Aalto ARTS Books osallistuu syksyllä järjestettäville Helsingin kirjamessuille perinteiseen tapaan yhdessä Aalto-yliopiston kirjaston kanssa. Messuosaston jatkokehityksessä otetaan tämä huomioon ja esimerkiksi kirjainkalusteiden muodostama kokonaisuus suunnitellaan palvelemaan molempia osapuolia.

Tutustu kirjakauppaan osoitteessa books.aalto.fi

Muotoilun merkitys on korostumassa osana innovaatiotoimintaa ja julkisten palveluiden uudistamisessa. Kansallisen muotoiluohjelmatyön käynnistämistilaisuudessa puhunut elinkeinoministeri Jyri Häkämies nosti suomalaisten yritysten kilpailukyvyn tulevaisuuden erityishaasteeksi.

– Uuden muotoiluohjelman pitää varmistaa, että muotoilun hyödyntäminen laajenee koko elinkeinoelämään. Kansainväliset suuryrityksemme ovat jo oivaltaneet muotoilun merkityksen. Nyt hyödyntäjiksi pitää saada myös pk-yritykset ja julkinen sektori. Muotoiluohjelman tulee kannustaa kuntia ja valtiota muotoilun käyttöön ja etsiä tähän uusia ja ennakkoluulottomia tapoja, ministeri Häkämies linjasi.

Hallitusohjelmassa on mukana useita yritystoiminnan tukemisen kannustimia. Edellisen hallituksen tekemistä muutoksista Häkämies pitää yliopistouudistusta ja Aalto-yliopiston perustamista yhtenä merkittävimmistä.

Muotoilun koulutuksella ja tutkimuksella on tärkeä rooli muotoiluosaamisen kokonaisuudessa

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Helena Hyvönen on mukana muotoiluohjelman ohjausryhmässä. Hyvösen mukaan monialaisen tutkimuksen mahdollistava tutkimusrahoitus on tärkeää muotoiluohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Edellisessä vuonna 1999 valmistuneessa muotoiluohjelmassa opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoitus vauhdittivat muotoilun tutkimusta merkittävästi. Tuolloin perustettiin muun muassa Taideteollisen korkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteinen muotoiluun keskittyvä tutkijakoulu. Kansainvälisen arvioinnin perusteella korkeakoulumme muotoilun tutkimus edustaakin jo maailman kärkeä.

Myös Koneen muotoilujohtaja Anne Stenros otti koulutuksen ja tutkimuksen esille. Stenrosin mielestä Suomessa on muun muassa panostettava laadukkaaseen muotoilujohtamisen koulutukseen, ja muotoilututkimus on saatava vahvemmin osaksi muotoiluosaamistamme.

Muotoile Suomi -ohjelma julkistetaan designpääkaupunkivuoden 2012 lopulla. Ohjelmaa valmistellaan avoimesti ja sen etenemistä voi seurata ja kommentoida Facebookissa.

Kilpailukyky puhuttaa myös Euroopan Unionia

Kansallisten muotoiluohjelmien ohella käynnissä on työ, jossa kootaan toimenpide-ehdotuksia Euroopan komissiolle muotoilun aseman vahvistamiseksi. Euroopan komission käynnistämä European Design Innovation -aloite tähtää Euroopan kilpailukyvyn, innovaatioiden ja hyvinvoinnin varmistamiseen.

Ehdotusta ohjelmasta valmistelee European Design Leadership Board (ec.europa.eu), jossa Suomesta on mukana kansallisen muotoiluohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo. Ehdotus valmistuu kesäkuussa. Aloitteen sihteeristö toimii Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

Suomen Messujen ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun järjestämän kilpailun teemana on hiljentymiseen, rentoutumiseen ja taukoon tarkoitettu Oma Tila. Yhdettätoista kertaa järjestettävän suunnittelukilpailun pääpalkinto on 10 000 euroa. 

Finalistit ovat:

• Kuuro/ Mirka Uski ja Heidi Siitonen
• Musta aukko/ Hanna Jahkonen ja Tomas Nordström
• Lyhty/ Erkko Aarti
• Sunset camera/ Leo Lindroos
• PopUp WrapUp/ Mari Sollman ja Kairit Sõlg

Kilpailijoiden tehtävänä oli hahmotella kokonaismielikuva Oman Tilan ja siihen liittyvän esinemaailman taiteellisesta, arkkitehtonisesta ja muotoilullisesta luonteesta. Tuomaristo kiinnitti erityistä huomiota ehdotusten laatuun, kestävyyteen ja selkeyteen sekä toiminnallisiin ja rakenteellisiin asioihin. Nimimerkillä jätetyt työt olivat tasoltaan hyvin tasaväkisiä ja korkeatasoisia, ja ennakkotiedoista poiketen tuomaristo valitsi finaaliin viisi ehdotusta kolmen sijaan.

- Hyvästä tasosta huolimatta tuomaristo kiinnitti huomiota, ettei ehdotuksissa käytetty uusia materiaaleja. Tämä saattaa johtua siitä, ettei muotoilun ja arkkitehtuurin opiskelijoilla ole opinnoissaan kovin hyvin yhteyksiä uusiin materiaaleihin. Messuilla tullaan kuitenkin näkemään mielenkiintoisia finalistitöitä, kommentoi tuomariston puheenjohtaja, professori Helena Hyvönen kilpailutöitä.

Ensimmäisen vaiheen tuomariston jäseninä olivat professori Helena Hyvösen lisäksi Aalto-yliopistosta arkkitehti, professori Mikko Heikkinen; sisustusarkkitehti, professori Jouko Järvisalo; arkkitehti, professori Pentti Kareoja; sisustusarkkitehti, muotoilija Timo Sairi ja muotoilija, professori Timo Salli sekä Suomen Messuilta ohjelmapäällikkö Päivi Kukkamäki.

Päätuomarina Boris Berlin

Suunnittelukilpailun päätuomariksi on kutsuttu tanskalainen muotoilija Boris Berlin, joka valitsee kilpailun voittajan viiden finalistin joukosta. Kilpailun voittaja julkistetaan Habitare-messuilla 12.9.2012. Kilpailun pääpalkinnon, 10 000 euroa, lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Habitare-suunnittelukilpailun teema ja päätuomari vaihtuvat vuosittain ja edellisiä teemoja ovat olleet muun muassa Huussi (2011/ voittaja Yoshimasa Yamada), Kierrätysistuin (2010 Arttu Kuisma ja Janne Melajoki) ja Sauna (2009 Ville Hara ja Anu Puustinen

Lisätietoja kilpailusta:

kilpailun sihteeri Timo Sairi, Aalto-yliopisto, puh. 040 582 6505, timo.sairi@aalto.fi

Lisätietoja Habitare-messuista:

tiedottaja Johanna Suni, Suomen Messut, puh. 040 515 4216, johanna.suni@finnexpo.fi

Vuoden 2012 hakukierroksen maisterivaiheen valintojen tulokset ovat luettavissa 27.4. lähtien osoitteessa http://studies.aalto.fi/fi/admissions/admissionresults/ Verkkosivuilla julkistetaan ainoastaan niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet siihen erikseen luvan.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taideteollisen alan maisterivalinnoissa  valituksi tuli yhteensä 210 uutta opiskelijaa. Teknillistieteellisen alan Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin maisterivalinnoissa tuli valituksi yhteensä 17 uutta opiskelijaa.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taideteollisen alan maisterikoulutukseen tuli yhteensä 1 043 hakemusta 63 maasta. Vuoteen 2011 verrattuna hakijamäärä kasvoi noin 8 prosenttia. Ulkomailta hakemuksia saapui eniten Kiinasta, Etelä-Koreasta, Pakistanista ja Venäjältä. Suosituimmat hakukohteet olivat teollisen muotoilun ja kuvataidekasvatuksen muuntokoulutuksen maisteriohjelmat sekä Master’s Degree Programme in New Media.

Hakija voi tarkistaa itseään koskevan valintapäätöksen kirjautumalla sähköiseen valintajärjestelmään https://apply.aalto.fi. Hyväksytyille opiskelijoille postitetaan myös virallinen hyväksymiskirje.

Lisätietoja: Aalto-yliopiston Hakijapalvelut, hakijapalvelut@aalto.fi

Viikon 2.–8.5.  aikana Kanneltalossa järjestetään kansainvälinen Repicturing Suburban Neighbourhood -työpaja, ja sen osana Hyvän arjen Kannelmäki -näyttely. Lauantaina 5.5. osana työpajaa järjestetään läheiselle Sitratorille korttelitapahtuma, jossa on luvassa esityksiä ja yhteisöllisyyttä aina tori-bingosta zumbaan.

Talven 2011–2012 aikana tietoa on kerätty niin vanhoilta kuin nuoriltakin kannelmäkeläisiltä ja pohdittu yhdessä, mitä hyvään arkeen kuuluu ja miten arkea voitaisiin muuttaa paremmaksi. Hyvän arjen Kannelmäki -näyttelyssä aineisto on esillä. Viikon aikana näyttely kasvaa ja täydentyy opiskelijoiden ja kannelmäkeläisten vaikutuksesta.

Tapahtumat ovat osa Aalto-yliopiston kansainvälistä AH-DEsign Accessible and Sustainable Design -hanketta. Tässä kolmen eurooppalaisen yliopiston välisessä projektissa on tavoitteena lähiöympäristön hyvän arjen mallien sekä osallistavan suunnittelu- ja näyttelykäytänteiden kehittäminen. Hankkeen TANGO-työpajoissa kerätyt kokemukset sekä opiskelijoiden suunnittelemat käytännön ratkaisut kootaan näyttelyyn, joka kiertää Suomessa, Ranskassa ja Italiassa keväällä 2013, viimeisenä pysäkkinään touko-kesäkuussa Designmuseo Helsingissä.

EU:n kulttuuriohjelman rahoittamaa hanketta koordinoi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa taiteen laitos, hankepartnereina ovat muotoilun laitos sekä italialainen Milano Politecnico ja ranskalainen Ecole de Design Nantes Atlantique. Repicturing Suburban Neighbourhood -työpaja on myös osa Aalto-yliopiston 365 Wellbeing -hanketta ja Designpääkaupunkivuoden 2012 ohjelmaa.

TANGO – Hyvän arjen Kannelmäki -näyttely ja Repicturing Suburban Neighbourhood -työpaja 2.–8.5.

Yleisölle avoinna 2.–8.5., ma-to 9–20, pe 9–18, la 10–16
Korttelitapahtuma Sitratorilla (Kanneltalon edessä)
Lauantaina 5.5., klo 11–16

Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki

Lisätietoja:

Kirsi Niinimäki, kirsi.niinimaki@aalto.fi, p. 040-553 9414 (Kannelmäen tapahtumat)
Henna Harri, henna.harri@aalto.fi, p. 050-364 7728 (AH-DEsign)
Projektin nettisivut: http://365wellbeing.aalto.fi/projektit/hyvan-arjen-kannelmaki

Lisätietoja ja kuvia mediakäyttöön: http://365wellbeing.aalto.fi/lehdisto/

Aalto Living+: http://living.aalto.fi

Purjemainen muoto tuo Koivusaareen ja samalla Länsiväylän päälle toimivan kaupunkikuvallisen korostuksen. Teräsrakentamisen kannalta ehdotuksen innovaatio keskittyy vapaamuotoiseen valokatteeseen ja siihen liitettyihin aurinkopaneeleihin.

- Suomen ilmastossa sisäpihojen käyttö rajoittuu pääasiassa lämpimiin vuodenaikoihin. Korttelin kattaminen mahdollistaa pihan ympärivuotisen käytön. Teräsrakenteisen lasikatteen avulla voidaan saavuttaa ekologinen ja samalla kaupunkikuvallisesti näyttävä rakennus. Teräksen käyttö on luontevaa vaativissa suuren mittakaavan rakenteissa, Arto Ollilla kuvailee voittotyössään käyttämää ratkaisua.

Kunniamaininnoilla palkittiin Saara Kantele Aalto-yliopistosta, Toni Pallari, Petri Pettersson ja Nicolas Gustin Oulun yliopistosta sekä Leevi Kerola Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Terässtudio-opintojaksolla tutkittiin teräsrakenteiden mahdollisuuksia

Joka kolmas vuosi järjestettävässä kilpailussa tehtävänä oli tällä kertaa suunnitella hotelli-, toimisto- ja liikerakennusten ryhmä Helsingin Koivusaareen tulevan metroaseman tuntumaan. Tavoitteena oli kerätä ideoita, joilla tuetaan joukkoliikenteen varaan rakentuvaa toimivaa kaupunkia. Samalla tutkittiin teräsrakenteiden mahdollisuuksia niin rakenteellisesti kuin energiatehokkuuden ja kestävän kehityksenkin kannalta.

Kilpailutöitä ei toteuteta sellaisenaan, vaan ne antavat alueen kehittäjille ajatuksia mahdollisista toteutustavoista. Kilpailun järjestivät Ruukki sekä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto yhdessä oppilaitosten kanssa. Terässtudio-opintojakso ja oppilaskilpailu pidettiin samanaikaisesti Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen ja muotoilun laitoksen, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurilaitosten opiskelijoille syyslukukaudella 2011.

Kilpailussa palkitut työt ovat esillä 20.4-11.5.2012 välisenä aikana Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Areena-kerroksessa (Kansakoulukatu 3).

Palkintolautakuntaan kuuluivat professorit Matti Sanaksenaho (Oulun yliopisto), Ilmari Lahdelma (Tampereen teknillinen yliopisto), arkkitehdit Heikki Määttänen (Aalto-yliopisto), Mikko Reinikainen (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto) sekä Petteri Lautso (Ruukki). Kilpailun sihteerinä toimi professori Hannu Tikka Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Lisätietoja:

http://www.artoollila.fi/koivusaari

http://ksv.hel.fi/fi/node/1227

http://www.ruukki.fi/Uutiset-ja-tapahtumat

Kilpailussa oli kaksi sarjaa: A-sarjassa ideat ja suunnitelma tuli laatia nykyisen ranta-asemakaavan määräyksiä noudattaen ja B-sarjassa sai laatia alueelle vapaasti uuden käyttösuunnitelman. Kilpailuehdotuksia saapui 13.3.2012 mennessä 19 kpl, joista 12 kpl oli A-sarjaan jätettyjä ehdotuksia ja 7 kpl B-sarjan ehdotuksia.

Ilolan alueen voimassa oleva ranta-asemakaava, jossa pääosa alueesta on osoitettu matkailupalvelujen korttelialueeksi sekä vanha Ilolan kartanon kulttuuriympäristö ovat muodostaneet A-sarjaan ehdotuksia jättäneille kilpailijoille haasteellisen lähtökohdan, johon yksikään kilpailutöistä ei täysin vastannut. A-sarjan ehdotuksista ei löytynyt selkeää voittajatyötä, joka asettuisi kokonaisuudessaan muiden ehdotusten yläpuolelle. Näin ollen palkintolautakunta päätyi jaetun 2. palkinnon antamiseen.

A-sarjan jaetun 2. palkinnon saivat työt "Loma" ja "Ilolan kylä". Ehdotuksen "Loma" olivat laatineet Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella opiskeleva Kuutti Halinen ja yliopistosta vuonna 2011 valmistunut arkkitehti Tuomas Raikamo. "Ilolan kylän" tekijät ovat Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijoita.

B-sarjassa kilpailijoille tarjottiin mahdollisuus murtautua voimassa olevan kaavan rajoituksista. Sarjan työt osoittavat kuitenkin yllättävän vähän uskallusta rohkeaan ja raikkaaseen ideointiin juuri ranta-alueella. B-sarjan ehdotuksista ei löytynyt selkeää lähtökohtaa alueen ranta-asemakaavan muuttamiseksi joten palkintolautakunta päätti jättää ensimmäisen palkinnon jakamatta.

B-sarjan jaetun 2. palkinnon saivat työt "Lomala" ja "Sysmän Ilolan - riemujen ranta". Kilpailuehdotuksen "Sysmän Ilola - riemujen ranta" olivat laatineet Aalto-yliopistossa opiskelevat Emilia Ellilä, Annika Kivirinta ja Kaisa Laine. Toinen palkittu ehdotus tuli Oulun yliopistosta.

Ansiokkaan rakennussuunnittelun perusteella palkintolautakunta päätyi myöntämään A-sarjassa kunniamaininnan ehdotukselle "Aitta Auringossa".  Työssä ideoitujen "Aurinko- ja puutarha-aittojen" pohjaratkaisuilla on aikaansaatu tiloiltaan onnistuneet rakennustyypit. Kunniamaininnan saaneen kilpailuehdotuksen olivat laatineet Aalto-yliopiston opiskelijat Jenny Asanti, Suvi Saastamoinen ja Niko Cederlöf.

Lisätiedot:

Aluearkkitehti Päivi Lukkarinen puh. 044 7134 524
Projektipäällikkö Suvi Nirkko puh. 044 7134 577

Baabelin metsä on seikkailuelokuva, jossa kolme lasta yrittävät pelastaa poronvasan pinteestä. Rauna-Aletta on saamelaistyttö, joka tarvitsee apua puun nostamisessa. Hän saa avukseen Erdemin ja Ibain, kaksi poikaa, joista toinen puhuu vain kurdia ja toinen baskia. He eivät jaa yhteistä kieltä, mutta ihmeenomaisesti ymmärtävät toisiaan.
 
Lyhytelokuvan käsikirjoitti Mike Pohjola ja tuotti Elina Pohjola. Ohjaus on Pohjoloiden yhteinen. Teos kuvattiin Rovaniemellä kesällä 2010 ja sen tuotti Taideteollinen korkeakoulu yhteistyössä Pohjola-filmi Oy:n kanssa. Saman vuoden lokakuussa elokuva voitti Languages Through Lenses -kilpailusarjan pääpalkinnon Prix Europa -festivaaleilla Berliinissä. Sen jälkeen Baabelin metsä on kiertänyt festivaaleilla ympäri maailmaa.
 
- Minulle on tärkeää, että elokuvat löytävät yleisönsä ja siksi haluankin löytää niille mahdollisimman monia eri levityskanavia, tuottaja-ohjaaja Elina Pohjola kertoo.

- Kun ehdotin Baabelin metsän teatterilevitystä FS Filmille ja Finnkinolle, he olivat heti yhteistyössä mukana.
 
Baabelin metsää ja Koti eläintarhassa -elokuvaa levitetään maanlaajuisesti kaikissa Finnkinon teattereissa. Ne saavat ensi-iltansa perjantaina 27.4.2012.
 
Koti eläintarhassa (We Bought a Zoo) on riemastuttava tositarina kaikenikäisille eläinrakkaille. Elokuvan on ohjannut Cameron Crowe. Se kertoo yksinhuoltajaisästä (Matt Damon), joka ryhtyy perheineen kunnostamaan ränsistynyttä eläintarhaa. Muissa pääosissa nähdään mm. Scarlett Johansson ja Thomas Haden Church. Elokuvan musiikin on tehnyt Sigur Rós –yhtyeen päävokalisti Jón Þór "Jónsi" Birgisson.
 
Pohjola-filmi on pohjoiseen elokuvaan erikoistunut tuotantoyhtiö. Seuraavaksi ensi-iltaan tulevat Wille Hyvösen dokumenttielokuva työnimeltä Kummisetä ja Mikko Kuparisen ohjaama, Tuuve Aron Merkki-novelliin pohjautuva Sirocco. Pohjola-filmin perustivat vuonna 2009 tuottaja Elina Pohjola ja käsikirjoittaja, kirjailija Mike Pohjola.
 
 
Lisätietoja:
 
Elina Pohjola
Pohjola-filmi, tuottaja
elina.pohjola@pohjolafilmi.fi
044 503 1881
 
Mike Pohjola
Pohjola-filmi, dramaturgi
mike.pohjola@pohjolafilmi.fi
050 523 8399

Kandidaattikoulutuksen hakijamäärät pysyivät samana

Huhtikuun alussa päättyneessä kandidaattikoulutuksen haussa Aalto-yliopistoon haki 12 056 ihmistä. Hakijamäärät pysyivät kaikilla Aallon koulutusaloilla aloilla samalla tasolla kuin vuonna 2011.

Kauppatieteiden kandidaattikoulutukseen Helsingin ja Mikkelin yksiköihin oli yhteensä 4 854 hakijaa. Tekniikan korkeakouluihin hakijoita oli yhteensä 4 513.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun hakemusten tarkastus saadaan päätökseen 27.4. mennessä ja vasta sen jälkeen tiedetään tarkat hakijamäärät. Sähköisen hakemuksen kandidaattitason tutkinto-ohjelmiin jätti 2 689 hakijaa.

Kandidaattikoulutukseen päässeiden nimet julkistetaan Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun osalta 21.6.2012. Tekniikan korkeakouluihin ja Kauppakorkeakouluun hyväksytyt ovat selvillä 6.7.2012.

Maisteritason hakijamäärässä kasvua

Maisterivaiheen haku päättyi helmikuun lopussa ja suoraan maisteritasolle Aalto-yliopistoon oli hakijoita yhteensä 4 023. Vuoteen 2011 verrattuna hakijamäärä kasvoi 13 prosenttia. Hakemuksia saapui 93 maasta.

Maisterikoulutukseen hyväksytyt opiskelijat julkistetaan aikaisintaan 27.4.2012.

Taideteollisen alan maisterikoulutus kiinalaisten ja eteläkorealaisten suosiossa

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maisterikoulutukseen tuli yhteensä 1 043 hakemusta, 63 maasta. Vuoteen 2011 verrattuna hakijamäärä kasvoi noin 8 prosenttia. Ulkomailta hakemuksia saapui eniten Kiinasta, Etelä-Koreasta, Pakistanista ja Venäjältä.

Suosituimmat hakukohteet olivat teollisen muotoilun ja kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmat sekä englanninkielinen Master’s Degree Programme in New Media -ohjelma.

Lukukausimaksukokeiluun osallistuneet maisteriohjelmat kasvattivat suosiotaan

Valtakunnallisessa yliopistojen lukukausimaksukokeilussa mukana olevaan Aalto-yliopiston yhdeksään englanninkieliseen maisteriohjelmaan saapui yli 850 hakemusta, joista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia hakijoita oli 525. Vuoteen 2011 verrattuna EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten hakijoiden määrä kasvoi 26 prosenttia. Näistä maista eniten hakemuksia saapui Kiinasta ja Intiasta.

Suurin hakijamäärän kasvu oli Kauppakorkeakoulun International Business Communication -ohjelmassa, 96 prosenttia. Ohjelma kiinnosti myös EU- ja ETA-maiden hakijoita, joiden osuus yli kaksinkertaistui viime vuoteen verrattuna.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrä kasvoi kahdeksassa ohjelmassa. Vuoden 2011 hakijamäärään suhteutettuna kasvu oli suurinta Perustieteiden korkeakoulun Mobile Computing -ohjelmassa, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Environmental Art -koulutusohjelmassa ja Kauppakorkeakoulun International Business Communication -ohjelmassa.

Lukukausimaksuohjelmien apurahoja hakee yli 240 opiskelijaa, joka on 100 enemmän kuin viime vuonna.

Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos järjesti yhteistyössä Suomen elokuvasäätiön kanssa seminaarin, jossa final cut -kysymykseen tarttuivat elokuvaohjaaja Saara Cantell, Yleisradion yhteistuotantojen tilaaja Erkki Astala, elokuvatuottaja ja Yellow Film & TV:n varatoimitusjohtaja Jarkko Hentula, liikkeenjohdon konsultti Pia Naarajärvi ja tanskalainen tuottaja Thomas Stenderup.

Mutta mistä koko asiassa on kyse? Mitä tuottaja tarkoittaa kun hän vaatii itselleen final cutin? Mitä ohjaaja tarkoittaa kun hän yhtä perustellusti vaatii samaa oikeutta itselleen? Tanskassa oikeus elokuvan valmiuden määräämiseen on aina ohjaajalla; miten tuottajan asema siellä on turvattu?

“What We Talk About When We Talk About Final Cut”

-Final cut on ennen kaikkea päätösten tekoa. Final cut pitää sisällään päätöksen siitä millainen elokuvasta lopulta tulee. Pituus, lopetus, näyttelijät, musiikki – kenelle päätös näistä kuuluu, selvensi final cut -käsitettä tuottaja Thomas Stenderup.

Parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-ehdokkuuksia ja Golden Globe -ehdokkuuden saanut Stenderup on tuottanut useita ykymmeniä menestyneitä dokumentteja ja fiktioelokuvia. Tunnetuimpiin Stenderupin tuottamiin elokuviin kuuluu muun muassa Ikuistetut hetket, ohjaus Jan Troell.

Elokuvaohjaaja Saara Cantell aloitti puheenvuoronsa heittämällä ilmaan kysymyksen vapaasti lainaten amerikkalaista kirjailijaa Raymond Carveria: - Mistä me puhumme silloin kun me puhumme final cutista? Miten se näyttäytyy ohjaajan näkökulmasta?

-Elokuva heijastaa taiteilijan tapaa nähdä ja kokea maailmaa, mutta taiteilijuuteen kuuluu sekä vapaus että vastuu. Ohjaaja tekee viime käden valinnat ja ohjaajan tulee ottaa vastuu niistä. Kokonaiskuva on nähtävä, jatkoi Saara Cantell puheenvuorossaan.

Yhteinen jaettu unelma

Final cut -keskustelussa yhdeksi tärkeäksi voimaksi nousi luottamus. Kaikki osallistujat korostivat luottamuksen tärkeyttä elokuvamaailmassa ja sopimusten teossa.

- Rahoitussopimus ei ole vain muodollinen sopimus, siinä tulevat mukana myös unelmat. Sopimuksen allekirjoitettuaan rahoittaja on jakanut yhteisen unelman elokuvantekijöiden kanssa ja luottamus on näin ollen tärkeää sopimuksen eri osapuolten kanssa, luonnehti Erkki Astala.

- Luottamus ei ole kuitenkaan ainut asia mitä elokuvamaailmassa ja final cutista puhuttaessa tulee muistaa. Koen äärimmäisen tärkeäksi luoda selkeä viitekehys sopimusta rakennettaessa siitä mihin ohjaajan final cut ulottuu. Näin voidaan välttää konflikteja, perusteli Thomas Stenderup.

- Ohjaaja on luova voima, kuitenkin tuottajalla on vastuu elokuvasta yleisöä silmällä pitäen, kommentoi Jarkko Hentula.

- Elokuvabisneksessä osapuolten verkosto on valtava, kaikki on otettava huomioon. Tärkeää on että kaikki osapuolet puhuessaan final cutista ymmärtävät sen oikein, sanoi elokuva- ja tv-alan parissa lakimiehenä toiminut Naarajärvi.

Avaus yhteiskunnallisestikin tärkeää kysymystä käsittelevään seminaariin tuli elokuvataiteen ja lavastustaiteen johtajalta Mika Ritalahdelta, joka myös johti keskustelua. Iltapäiväseminaari on tärkeä tapaamis- ja keskustelutilaisuus alan ammattilaisille, kouluttajille ja opiskelijoille ja sille lupailtiinkin jatkoa.

Kilpailutehtävänä oli suunnitella seuraavan sukupolven omakotitalo Hokkaidolla sijaitsevalle tontille korkeintaan 200 000 US-dollarin kustannuksin.

Aalto-yliopiston kilpailusuunnitelma The Five Tree House on esteettömäksi suunniteltu puurakennus, joka toimii nollapäästöisesti ja kokonaan sähköverkosta riippumattomana. Monialaisessa ja kansainvälisessä opiskelijatiimissä on kaikkiaan seitsemän arkkitehtiopiskelijaa ja neljä insinööriopiskelijaa.

Työtä ohjasivat projektista vastannut arkkitehti, tutkimuspäällikkö Kimmo Lylykangas sekä rakennusopin professori Antti-Matti Siikala, puurakentamisen professori Pekka Heikkinen ja laboratorioinsinööri Hannu Hirsi.

Voittaja valitaan 27.4.2012 Tokiossa järjestettävässä open review -tilaisuudessa, jossa kaikki kolme finalistia esittelevät kilpailutyönsä sekä yliopistonsa kestävän rakentamisen opetusta. Voittajaksi valittava suunnitelma toteutetaan syksyllä 2012.

Kilpailuun kutsuttiin kaikkiaan 12 yliopistoa:

• AA School of Architecture, Iso-Britannia
• Aalto-yliopisto, Suomi
• China Academy of Art, Kiina
• Columbia University, USA
• Swiss Federal Institute of Technology Zürich, Sveitsi
• Tohoku University, Japani -MIT, USA
• Tshinghua University, Kiina
• TU München, Saksa -Polytechnic University of Milan, Italia
• University of Keio, Japani 
• University of Oslo, Norja

Kilpailun järjestäjä on japanilainen TOSTEM säätiö. Kolmihenkisen kilpailujuryn tunnetuin jäsen on palkittu arkkitehti, Tokion yliopiston professori Kengo Kuma.

Finalistiehdotukset ovat nähtävillä japaninkielisillä sivuilla osoitteessa:

http://www.kenchiku.co.jp/news/detail.php?id=497

MoA’12-tapahtuman osallistujat ja opinnäytteet ovat nyt julki osoitteessa moa.aalto.fi. Aalto-yliopiston lähes 100 vastavalmistunutta ovat ottaneet tulevaisuuden haasteet työpöydälleen ennakkoluulottomasti. Tulevaisuuden tekijöiden projekteja yhdistää se, että ne pyrkivät luomaan parempaa, toimivampaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.

Lopputöissä pohditaan esimerkiksi millaiset arkkitehtoniset ratkaisut tukisivat Suomen roolia rauhanvälittäjänä, miten Burkina Fasoon rakennetaan kaivo, millainen on kierrätysmateriaaleista rakennettu polkupyörä ja miten neulos voi toimia käyttöliittymänä.

Jätkäsaaressa 30 seminaaria, projektiesittelyä ja työpajaa Aalto-yliopiston eri aloilta

MoA’12 tarjoaa laajan tapahtumien kirjon. Perjantaina 11.5. UNICEFin järjestämä kansainvälinen Zombie innovations or true development -seminaari keskittyy tehokkaampiin ideoihin. Seminaarissa jaetaan kokemuksia siitä, miten uusilla toimintamalleilla tehdään tuloksellista kehitysyhteistyötä. Samalla kuullaan kokemuksia Aalto-yliopiston ja UNICEFin tekemästä ugandalaisten koulujen sanitaatiohankkeesta sekä UNICEFin New Yorkin innovaatioyksiköstä. Aalto-yliopisto on UNICEFin ensimmäinen eurooppalainen yhteistyöyliopisto.

Designing for a Sustainable Future -seminaarissa tiistaina 29.5. pohditaan, miten muotoillaan viihtyisämpiä ja kestävämpiä elinympäristöjä. Seminaarissa puhuu muun muassa arkkitehti ja Harvardin professori Toshiko Mori.

MoA’12 syntyy yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Helsingin kaupunki ja Unigrafia sekä Antalis, Biolan, BMW, RGB, SubTV, Suomen Kuitulava, Suomen UNICEF, Viking Line, Arctech Helsinki Shipyard, Iittala, Hjelt Foundation, Martela, Sato, Sitra ja StoraEnso.

MoA’12-tapahtumatila Jätkäsaaressa (Rantamakasiini L3/Tyynenmerenkatu 6) on avoinna yleisölle päivittäin 9.5.−3.6.2012. Vapaa pääsy.

Tutustu tulevaisuuden tekijöihin ja MoA’12-ohjelmistoon osoitteessa moa.aalto.fi. Siellä voit käydä myös räätälöimässä itsellesi oman MyMoA-tapahtumakalenterisi.

MoA’12 on osa Aalto-yliopiston World Design Capital -vuoden Living+ -ohjelmistoa.

Lisätietoja:
Tapahtumatuottaja Katri Winqvist
puh. 050 591 4314
katri.winqvist@aalto.fi

Näyttelytuottaja Tarja Peltoniemi
puh. 050 532 3817
tarja.peltoniemi@aalto.fi

Lukuvuoden 2012-2013 mentorointiohjelmaan kuuluu myös kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille suunnattu englanninkielinen ryhmä.

Ohjelma yhdistää alakohtaisen ja poikkitieteellisen mentoroinnin ja tänä vuonna myös kansainvälisen verkostoitumisen.  Haku ohjelmaan on parhaillaan käynnissä AlumniNETissä.

Opiskelija-alumni-mentorointi edistää opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja  opiskelijoiden sekä mentorina toimivien alumnien verkostoitumista sekä tiedon ja taitojen vuorovaikutusta. Opiskelijan ja alumnin kahdenkeskisten tapaamisten ohella tärkeä osa ohjelmaa ovat osallistujille yhteiset seminaarit, temaattiset pienryhmätapaamiset ja yritysvierailut.

Mentoriksi voivat hakea kaikki Aalto-yliopiston edeltäjäkorkeakouluissa opiskelleet alumnit, joilla on vähintään viiden vuoden työkokemus. Mentoroitavaksi voivat hakea maisterivaiheen opiskelijat.

Hakuaika ohjelmaan jatkuu 15. toukokuuta asti. Ohjelma kestää lukuvuoden 2012–2013.

Mentorointiohjelmalla on pitkät juuret Aalto-yliopistossa. Opiskelija-alumni-mentorointia on järjestetty Kauppakorkeakoulussa vuodesta 1999 ja Tekniikan korkeakouluissa vuodesta 2000 lähtien. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on syksyllä ensimmäistä kertaa ohjelmassa mukana.

Vuoden 2011 mentorointiohjelmaan osallistuneet opiskelijat kiittävät ohjelmaa tulevaisuuden tuesta, alumneille ohjelma tarjosi mahdollisuuden haastaa omat näkökulmansa ja vakiintuneet käsityksensä työelämästä. Ohjelma synnytti osallistujissa muun muassa seuraavia ajatuksia: 

 ”Sain mentoroinnista todella hyvin tukea ja itseluottamukseni tulevaisuudesta vahvistui. Nyt tiedän, mitä haluan tehdä opintojen jälkeen.” (mentoroitava 2011)

”Sain mentoroinnista hyviä vinkkejä työelämän haasteita varten ja etenkin omaa työssäjaksamista ajatellen.” (mentoroitava 2011)

”Opin katsomaan työelämää laajemmalla näkökulmalla ja huolestuneisuuteni tulevaisuutta kohtaan väheni.” (mentoroitava 2011)

”Sain mentoroinnista paljon uusia kontakteja ja ymmärrystä opiskelijoiden nykytilanteesta ja pinnalla olevista asioista.” (mentori 2011)

”Olen saanut uusia näkökulmia mentoroitavan puolelta ja olen myös joutunut/saanut tarkastelemaan omia mielipiteitäni ja asenteitani kriiittisesti.” (mentori 2011)

”Tapaamalla nuoria pystyy itsekin kasvamaan.” (mentori 2011)

Näyttelyn pöytä- ja lattiavalaisimet on valmistettu muun muassa massiivipuusta, betonista ja akryylista. Ledin pieni koko, tarkka suunnattavuus ja kestävyys antavat mahdollisuuden ajatella valaisin uudessa valossa.

Valaisimet on toteutettu yhteistyössä Saas Instrumentsin kanssa. Suunnittelua ovat ohjanneet maineikkaat muotoilijat Heikki Ruoho ja Timo Sairi.

Heidi M. Huovisen Kappale-pöytävalaisin koostuu kahdesta alumiinilevystä ja neljästä taitoksesta. Kalle Järvenpään korkeussäädettävässä Oculus-pöytävalaisimessa on tutkittu valon kokonaisheijastusta. Valaisinosa on akryyliä, varsi alumiinia. Mette Kahloksen Topp-lattiavalaisinta voi suunnata hyrrämäisen puujalustan avulla. 

Silja Kantokorpi on Pölkky-valaisimessaan lohkaissut mäntyhalosta palasen ja muuntanut sen led-nauhalla pöytävalaisimeksi. Sara Kokon Kohde-pöytävalaisin vie valaisimen minimalismin ja funtionaalisuuden äärimmilleen. Anne Kärjen Lectiossa on toimiva rakenne ilman monimutkaisia liitoksia. Suuntaa ja korkeutta voi säätää helposti yhdellä kädellä. Lection valaisinosa puuta ja jalka terästä. 

Mikki on kevytrakenteinen valaisin, jonka materiaaleina ovat alumiini ja teräs. Elisa Luodon lattiavalaisimen valokeilaa voi suunnata nivelen avulla. Maija Jantusen Paloma-valaisimen veistoksellinen muoto on saatu aikaan alumiinilevystä taittamalla. Iida Nylundin 2-1 on alumiinivalaisin, joka aukeaa nostamalla ja valaisee led-nauhallaan kirkkaasti. 

Sanna Pietilän Kuu-lattiavalaisin jakaa tilan valoon ja varjoon. Se heijastaa pehmeää kajoa ja suojaa suurella varjollaan. Pyöreä alumiiniheijastin hajottaa pistemäisen ledin ja valaisee epäsuorasti. Raskas betoni ja kevyt alumiini kohtaavat Eevi Saarikosken vakaassa Paasi-lattiavalaisimessa. 

Tiitta Salmenkivi on tutkinut magneetin käyttöä liitoksessa. Tikku-valaisin säätyy monipuolisesti ja soveltuu myös epäsuoraan valaistukseen. Suvi Viitamäen Angle-pöytävalaisimessa karu muotokieli yhdistyy puun orgaaniseen syykuvioon. Kamu on Tiia Viikilän pöytävalaisin, jonka suuntaus on vaivatonta. Pallonmuotoinen valaisinosa on keraaminen ja jalusta terästä.

Näyttely on avoinna 12.–18.4.2012 +Studiossa Pursimiehenkatu 26 C, Helsinki
ti-su klo 12-18

Lisätiedot: Sanna Pietilä, sanna.pietila@aalto.fi, 040 770 6870.